Innovaatiotutka

Luotauksia innovaatioista ja tulevaisuudesta

Innovaatiotutka oli sarja innovaatioaiheisia kirjoituksia Pirkanmaan yrittäjien lehdessä 2020-2022.

Korvatunturin onnellisuusbusines

Innovaatiotutka 20 Joulukuu 2022

Joulupukin tiimin innovaatiokyky, Korvatunturin pajan tehokkuus ja logistiikka ovat hämmästyttäneet jo vuosisatoja lapsia ja aikuisia kaikkialla maailmassa. Toiminta on tämän vuoden aikana päivitetty Industry 6.0 mallin mukaiseksi. Innovaatiotutka pääsi tutustumaan pajan toimintaan juuri ennen kiireisimmän sesongin alkamista.

Joulupukki kertoo: ”Koko toimitusketjumme on hajautettu ja synkronoitu. Se pystyy vastaamaan tarkasti jokaisen asiakkaan henkilökohtaiseen toiveeseen. Usein toiveet muuttuvat vielä joulun aluspäivinä, mutta se ei ole ongelma sillä kehittämämme RI (real intelligence) ja tonttujen osaamiseen perustuva ennakoiva havainnointi havaitsee muutokset ja päivittää tiedot ketterään toimitusketjuun. Saamme dataa mm. kodeista, työpaikoilta, kouluista ja leikkipaikoilta.”

Entä miten valtava tuotekehitys ja tuotanto on järjestetty? Pajan sydämen muodostaa n. tuhat suurikokoista 3D- ja 4D-tulostinta. Seinällä, tai oikeastaan ilmassa, on suuri interaktiivinen hologrammikartta, jossa sykkii maailmanlaajuisen verkoston tuotantoyksiköitä kaikkialla maailmassa. Myös Pirkanmaalla on muutama piste.

”Käytämme tietenkin samanaikaisesti myös perinteisiä valmistusmenetelmiä ja toimimme yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa. Olemme joukkoistaneet tiedonhankintaa ja hyödynnämme muiden osaamista ja hyvää tahtoa. Palveluksessamme on suuri määrä nuoria suunnittelijoita digitaalisella pelialustalla.”

”Olemme huomanneet, että parhaimmat ja luovimmat suunnittelijat ovat n. 6-7 vuotiaita. Näin on ollut aina. Tässä ei ole kuitenkaan kyse lapsityövoimasta, koska kaikki toiminta tapahtuu heidän ehdoillaan, tosin joskus salaa vanhemmilta.”

Moni on varmasti hämmästellyt globaalin logistiikan toimivuutta. Lahjojen jakelu lyhyessä ajassa n. 8 miljardille ihmiselle on suuri urakka. Miten joulupukki ehtii tapaamaan niin suuren määrän asiakkaita niin lyhyessä ajassa?

”Eniten lahjoja toimitetaan kaupunkeihin ja kehittyneisiin maihin. Tämä on valitettavaa, koska suurin asiakastarve on muualla. Pyrimme jatkossa siirtämään toiminnan painopisteen hyväosaisilta heikommassa asemassa oleville, mutta tämä on melko vaikeaa markkinavoimien paineessa.”

”Aiempina vuosisatoina tämä oli helpompaa, koska asiakkaita oli vähemmän. Nykyään käytössä on luonnollisesti uudet vuorovaikutusteknologiat. Esimerkiksi, monet eivät huomaa eroa oikean ja hologrammipukin välillä. Pyrin itse tapaamaan mahdollisimman useita asiakkaita, mutta toisinaan käytän myös freelance -pukkeja, tai paikallisia jakelijoita. Merkittävää helpotusta on tuonut lahjojen digitalisoituminen ja muuttuminen yhä enemmän palveluiksi. Tämä on erinomaista kestävän kehityksen näkökulmasta.”

Joulupukki on aina askeleen edellä muita ja edelläkävijä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Korvatunturi on myös Metaversumissa. ”Koko tuotantomme sekä kaikki kohtaamiset voidaan toteuttaa digitaalisesti. Tämä on helpottanut omaa työtäni, koska siellä voin myös monistaa itseni lukuisiksi avatar-pukeiksi ja liikkua salamannopeasti paikasta toiseen. Lisäksi tontut ovat luoneet Metaversumissa virtuaalisia joulutoreja, joissa esimerkiksi lapset pystyvät leikkimään yhdessä ilman että kieli- tai kulttuurierot vaikeuttavat toimintaa.”

Korvatunturin missio ja visio ovat pysyneet muuttumattomina vuosisatojen ajan. ”Missiomme on tuottaa onnea, iloa ja riemua kaikille. Visiomme on rauhallinen ja ilontäyteinen maailma. Tämä on todellista onnellisuusbusinesta.”

Värisevät joogahousut

Innovaatiotutka 19 Marraskuu 2022

Joitain vuosia sitten Pokemon Go sai lapset ja aikuiset sankoin joukoin kaikkialla maailmassa metsästämään virtuaalisia asioita kännykät kädessään. Digitaalinen peli motivoi ihmiset liikkumaan ja kisaamaan ulkona.

75% suomalaisista ei liiku tarpeeksi. Siis vain joka neljäs meistä liikkuu riittävästi ylläpitääkseen toimintakykyä ja hyvinvointia. On mielekästä pohtia, mitä pitäisi tehdä, jotta yhä useampi liikkuisi hiukan enemmän kuin nyt.

Digitalisaatio ja teknologia muuttavat urheilua ja liikkumista. Digitalisaatio kasvattaa samalla toiminnan inklusiivisuutta: urheilu ja liikunta on paremmin tarjolla kaikille varallisuuteen, sukupuoleen tai sijaintiin katsomatta.

Esimerkiksi E-urheilu on jättimäinen digitaalisen urheilun menestystarina. Sen ympärille on syntynyt teollisuus ja fanikunta. Noin 400 miljoonaa ihmistä katsoo esportsia maailmanlaajuisesti sekä verkossa että henkilökohtaisesti. Lajin suurin etu on se, että siihen pääsee käsiksi mistä päin maailmaa tahansa. Pelaaja tarvitsee vain tietokoneen ja internet-yhteyden pelatakseen kenen tahansa kanssa ympäri maailmaa.

Digitaltaan syvässä päässä ollaankin to aivan uudenlaisissa mahdollisuuksissa:

Tiimit ja yksittäiset harrastajat voivat hyödyntää digitaalisia valmennusalustoja. Urheiluharrastus on kallista, etenkin jos kyseessä on tavoitteellinen kilpailutoiminta. Tämä sulkee usein pois mm. vähävaraiset nuoret. Sponsorointialustoilla voidaan toteuttaa täsmäsponsorointia, esimerkiksi naapurin lapsen orastavaan hiihtoharrastukseen
Tekoälyä hyödyntävät digitaaliset personal trainerit ja valmentaja-avattaret tarjoavat jokaiselle sopivaa valmennusta ja hyödyntävät laajoja datamassoja henkilökohtaisen kehittymisen ohjaamiseksi. Valmennusta tarjotaan yhtä lailla fyysisessä ja virtuaalimaailmassa.
Meistä jokaisesta kerääntyy yhä tarkempaa dataa mm. älypuhelinten kautta. Vähitellen käytössämme voi olla Digital Me, oma virtuaalinen kaksonen tai itseni parempi versio, joka on tarkka malli nykyisestä itsestä ja myös simulointi siitä, millaiseksi voin kehittyä.
Liikkumisen mittaaminen älylaitteilla on arkipäivää. Kehittäjiltä tulee yhä fiksumpia liikuntasovelluksia, jotka mm. ohjaavat liikkujaa kehittymään, yhdistävät tiimejä, mahdollistavat virtuaaliset kilpailut ja tunnistavat lahjakkuuksia.

Urheilu kehittyy jatkuvasti yhteiskunnan muuttuessa. Uusia lajeja syntyy, kuten drone kilpa-ajot. Uusien lajien taustalla on usein uusi teknologia. Joko olet kokeillut väriseviä joogahousuja, jotka ohjaavat oikeaan asentoon?

Urheiluteknologia tuottaa ja mahdollistaa yhä parempia ja sopivampia välineitä. 3D-tulostus on laajasti hyödynnetty valmistusmenetelmä. Henkilökohtaisesti valmistetut urheilujalkineet, pelivälineet ja polkupyörät voi jo tilata verkkokaupasta. Edelläkävijät löytyvät kuitenkin paraurheilusta, jossa urheilijat hyödyntävät ällistyttäviä proteeseja ja apuvälineitä.

Huippusuorituksia varten kehitetyt teknologiaratkaisut siirtyvät vähitellen laajempaan käyttöön. Esimerkiksi Formula1 -autoihin kehitetyt innovaatiot on hyödynnetty muilla aloilla, kuten aerodynamiikassa ja hiilikuituteknologiassa. Hiilikuituiset kävelysauvat ovat tulleet meille avaruus- ja formulakehityksestä

Urheilun digitalisaatio synnyttää uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Eräs ammattikunta vaikuttaa nyt kiinnostavalta: Sports business managers. Urheiluliiketoiminnan johtajat vastaavat urheilijoiden ja joukkueiden liiketoiminta-asioiden hoitamisesta ja osaavat hyödyntää mm. tekoälyä ja digitaalisia alustoja saumattomasti. He vastaavat myynnistä, sponsoroinnin kasvusta ja brändin rakentamisesta myyntituotteiden, lisensoinnin ja eri yrityskumppanuuksien avulla.

Millaiseksi uudet lajit voisivat äärimmillään kehittyä? Kuvitellaan tulevaisuuden kyborgi-olympialaiset, jossa lajeina ovat esimerkiksi 50 metrin korkeushyppy jousijaloilla, 300 metrin tarkkuusnäkö ja -kuulo sensoriaisteilla ja 10 kilometrin rakettijuoksu. Lajit tulevat mahdolliseksi mm. teknisten apuvälineiden, eksolaitteiden ja sensoreiden avulla.

Yhteisö luo arvoa

Innovaatiotutka 18 Lokakuu 2022

Innovaatioita on monenlaisia, kuten teknologiset ja materiaali-innovaatiot, rahaan ja dataan ja liittyvät innovaatiot, sekä sosiaaliset innovaatiot. Yhä useammin innovaatiot kietoutuvat toisiinsa nerokkain tavoin.

Innovaatiotutkassa tarkastelemme sosiaalisia innovaatioita ja erityisesti yhteisöjä. Yhteisöille on ominaista, että niissä kaikki toimijat voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Yhteisöjen merkitys kasvaa sitä mukaa, kun toiminta kehittyy yksilökeskeisestä yhteisölliseen suuntaan.

Useilla toimialoilla yhteisö on toiminnan perusta. Facebook, LinkedIn, Tinder ja Tiktok eivät olisi olemassa ilman yhteisöjä. Arvoa syntyy, kun yhteisössä syntyy ja siirtyy mm. dataa, rahaa, kontakteja, tai oivalluksia. Yhteisöt eivät rajaudu maantieteellisin perustein.

Käyttäjäyhteisöt muodostuvat yrityksen palveluiden ja tuotteiden käyttäjistä, sekä ihmisistä, jotka ovat yrityksen toiminnan tai ideologian faneja. Yhteisö voi siis olla huomattavasti laajempi kuin yrityksen asiakaspohja. Esimerkiksi Uhana Design on luonut innostuneen yhteisön toiminnalleen.

Asiantuntija- ja business -yhteisöt muodostuvat toimijoista, joilla on yhteinen osaamiseen tai toimialaan liittyvä kaupallinen motivaatio. Tyypillisesti yritykset ovat mukana alansa verkostoissa, järjestöissä ja tapahtumissa, joissa rakentuu yhteisöjä. Mitä aktiivisemmin asiantuntijayhteisöt toimivat digitaalisten alustojen avulla, sitä enemmän ne tuottavat arvoa itselleen ja muille.

Hakkeriyhteisöt ovat erityisen mielenkiintoisia innovaatiotoiminnan ja uuden liiketoiminnan kehittymisen näkökulmista. Näissä yhteisöissä ei kunnioiteta perinteisiä toimialojen rajoja tai toimintatapoja, vaan toimitaan normaalista poikkeavin tavoin. Esimerkiksi biocurious.org toimii hakkeriyhteisön periaatteilla kehittäen innovatiivisia lääketieteellisiä ratkaisuja.

Miten mitataan yhteisön tuottoa liiketoiminnassa?
Yhteisö voi luoda yritykselle uskomatonta sosiaalista arvoa. Koska se vaatii investointeja, sen on myös edistettävä liiketoiminnan tavoitteita. Yhdeksän kymmenestä yhteisöjohtajasta ei pysty määrittämään yhteisöönsä sijoitetun pääoman tuottoa (CMX Community Industry Report -raportti 2022). Mittareita voidaan kuitenkin laatia.

Yrityksen CROI (Community ROI) muodostuu kolmesta pääalueesta:

Oivallukset. Yhteisö tuottaa oivalluksia palveluista ja tuotteista. Yhteisö voi toimia palveluidesi testaajana. Oivallukset muuttuvat paremmiksi ja uusiksi tuotteiksi, sekä syvemmäksi asiakasymmärrykseksi.
Operaatiot. Yhteisöjen avulla voi kehittää parempaa asiakaspalvelua pienemmillä kustannuksilla. Esimerkiksi huomattavan osan Applen tukipalveluista tuottavat yhteisön jäsenet. Yhteisötoiminnan kautta voi kehittää suurempaa sitoutuneisuutta tuotteisiin, jolloin asiakkaat palaavat helpommin yrityksen asiakkaiksi (retention).
Liikevaihto. Mitä paremmin yhteisön jäsenet sitoutuvat yrityksen toimintaan ja arvoihin, sitä enemmän he kuluttavat rahaa yrityksen tuotteisiin ja palveluihin (myynti, uudet liidit).

Miten yritys luo oman yhteisön?

Tunnista yhteisön tarjoama arvontuottomahdollisuus. Esimerkiksi kampaamo voi luoda yhteisön, jossa jaetaan kampauksiin liittyviä niksejä ja niitä tullaan toteuttamaan kampaamoon.
Valitse tekninen alusta. Tekninen ratkaisu perustuu yksinkertaisimmillaan Facebookin ominaisuuksiin, tai se voi olla yritykselle räätälöity oma alusta.
Suunnittele kuinka johdat yhteisöä. Yhä useammasta yrityksestä löytyy yhteisömanagerin työnkuva.
Luo arvoa. Varmista että yhteisön jäsenet saavat yhteisöstä arvoa ja voivat tuottaa sitä toisilleen. Aktivoi yhteisöä.
Anna yhteisölle tilaa. Yhteisöt kehittyvät omia polkujaan käyttäjätarpeiden johtamina.
Go-to-market -strategian lisäksi tarvitaan Go-to-community -strategia.

Kuvateksti: Tekoäly DALL-E:n tuottama kuva kahvilan tuotelanseerauksesta ja faneista

Tekoälystä apua luomisen tuskaan

Innovaatiotutka 17 Elokuu 2022

Opiskellessani tietojenkäsittelyä 1990-luvun alussa paneuduin gradussani tekoälyyn. Tuolloin tekoälyn suurimpana mahdollisuutena nähtiin asiantuntijajärjestelmät, jotka pystyivät tekemään algoritmeillaan annetuista tiedoista parempia johtopäätöksiä kuin ihminen. Tieteiskirjallisuudessa tekoäly kuvattiin usein koneina, jotka kykenevät toimimaan ja ajattelemaan kuin ihminen.

Yllättävän moni innovaatio tarvitsee n. 30 vuotta kehittyäkseen todelliseen käyttöön. Näin vaikuttaa olevan myös tekoälyn kanssa. Erityisesti tämän vuoden aikana uusia tekoälysovelluksia on julkaistu runsaasti. Sovelluksia yhdistää lisääntyvään dataan perustuva jatkuvan oppimisen malli.

Tekoäly voi auttaa säveltäjää luomaan uusia melodioita, jotka ovat samankaltaisia kuin ne, joita hän on aiemmin tehnyt. Tekoäly voi myös auttaa säveltäjää ymmärtämään paremmin musiikkia ja sen vaikutusta ihmisiin.
Tekoäly voi hyödyttää kuvataiteilijaa auttamalla häntä luomaan uusia taideteoksia, kehittämällä olemassa olevien teosten ominaisuuksia ja tarjoamalla tietoa taiteellisen työn tekemisestä. Tekoäly voi myös auttaa kuvataiteilijaa analysoimaan ja ymmärtämään hänen teoksiaan paremmin sekä antamaan palautetta työn laadusta.
Tekoäly voi auttaa kirjailijaa kirjan kirjoittamisessa monin tavoin. Tekoäly voi esimerkiksi auttaa ideoimaan kirjaa. Tekoäly voi auttaa hahmottelemaan kirjan hahmotelmia ja laatimaan kirjan lukuja. Lisäksi tekoäly voi auttaa kirjan muokkaamisessa ja oikolukemisessa.
Tekoäly voi etsiä apua ja inspiraatiota muista aiheista ja alueilta. Tämä laajentaa tekijöiden näkemystä ja parantaa ratkaisujen laatua.

Yllä olevat vinkit ovat tuotti suomenkielellä tekoäly OpenAI (beta.openai.com), kun kysyin miten tekoäly voi auttaa luovan työn tekijää. Mitä hyötyä tekoälystä voisi olla? Kurkistamme mielenkiintoisiin tekoälysovelluksiin, jotka liittyvät luovaan työhön, kuten kirjoittamiseen, säveltämiseen ja kuvataiteeseen.

Dall-E (openai.com/dall-e-2/) luo kuvia käyttäjän antaman tekstin perusteella. Oheisen kuvan syötteenä on ”Leonardo da Vinci soittaa sähkökitaraa”. Rajatun toiminnallisuuden sovellusta pääsee maksutta käyttämään mm. täällä huggingface.co/spaces/dalle-mini/dalle-mini.
DeepStory (deepstory.ai) rakentaa kokonaisia tarinoita annettujen syötteiden pohjalta. Erinomainen apu esimerkiksi käsikirjoitusten kehittäjille.
DeepL kääntäjä (deepl.com/translator) on käännösohjelma. Se tarkastelee sanojen lisäksi myös lauseiden välisiä yhteyksiä ja pyrkii ymmärtämään mitä tekstissä kuvataan. Käännöksestä tulee yllättävän virheetöntä ja osuvaa.
Musiikin tekijöille tekoäly tarjoaa suuren määrän työkaluja. Tekoäly voi tuottaa melodioita, sanoituksia ja kokonaisia kappaleita halutulla tyylilajilla. Sovelluksia ovat mm. Jukebox, Soundraw ja Boomy.
Synthesia (synthesia.io) tuottaa videoita käyttäjän antaman käsikirjoituksen ja käyttäjän valitseman henkilöhahmon puhumana.

Sovellusten avulla pystyy melko vaivattomasti tuottamaan esimerkiksi yrityksen tai tuotteen esittelyvideon käsikirjoituksesta julkaisuun halutuilla kielillä. Tekoäly on luovan työn tekijälle hyvä apuri tai co-writer, mutta isännäksi siitä ei vielä ole.

Samalla kun tekoäly oppii tuottamaan yhä parempaa sisältöä, lienee yhtä tärkeää, että yritykset opettelevat tekoälyn hyödyntämistä omista tarpeistaan käsin. Tämäkin opintie kannattaa aloittaa kokeiluilla.

Innovaatiotutka päättyy tekoälyn kirjoittamaan haikuun:

Tekoäly on tulevaisuus.

Se kehittyy jatkuvasti.

Parantaa elämäämme.

Parempi ihminen

Innovaatiotutka 16 Toukokuu 2022

Voiko ihminen tulla paremmaksi teknologian avulla?

Kapteeni Koukun koukkukäsi on tuttu Peter Pan -tarinasta. Kautta historian ihmisen fyysisiä puutteita on yritetty korjata tai korvata saatavissa olevin ratkaisuin. Tämän päivän näyttäviä toteutuksia ovat mm. paralympialaisissa nähtävät jousijalat, apuvälineet ja proteesit, joilla vammaisurheilijat tekevät huippusuorituksia.

Ihmisen fyysistä toimintaa voi parantaa kybernetiikan ja keinotekoisten lihasten avulla. Esimerkiksi:

Kehon ulkopuolinen tukiranka, eksoskeleton, tarjoaa uutta toimintakykyä, joilla työmies voi nostaa suuriakin kuormia turvallisesti, tai alaraajavammautunut saa kävelykyvyn takaisin.
Käsiin ja sormiin saadaan lisää voimaa esimerkiksi nostoon tai vetämiseen päällepuettavilla ratkaisuilla ja älyhanskoilla.
Keinotekoisilla lihaksilla ja jousilla juoksusta voidaan tehdä supernopeaa. Loikka tai hyppykorkeus voi olla kymmeniä metrejä, kuten toukokuussa julkaistussa hyppyrobotisssa, joka loikkasi 30 metrin korkeuteen.
Käsipareja voi olla kuin mustekalalla, joista jokainen toimii kirurgin tarkkuudella.

Ihmisen aisteja voidaan voimistaa teknologian avulla. Kuulo voi olla tarkka kuin valaalla, joka voi kommunikoida tuhansien kilometrien päähän, tai kuin lepakolla, joka kuulee taajuuksia, joita ihminen ei kuule. Näkökykyä voidaan tehostaa. Useat eläinlajit, kuten sammakot, näkevät pimeässä. Ihmiselle näkymättömät aallonpituudet ja biosignaalit voidaan tehdä näkyviksi, kuten tuulihaukalla. Ihmisen paremmat aistit voidaan toteuttaa sensoreiden, ohjelmistojen, tekoälyn ja niiden yhdistelmien avulla.

Ihmisen aistien lisäksi voidaan toteuttaa myös uudenlaisia digitaalisia aisteja, joilla voi havaita esimerkiksi maapallon, virtuaalitodellisuuden, tai digitaalisen maailman ilmiöitä. Google pystyy jo päättelemään datasta, miten influenssa leviää tietyssä maanosassa tai kaupungissa. Mitä jos tämän tiedon muuttaisi kuulohavainnoksi korvanappiin? Maanjäristykset tuntuisivat väristyksinä kännykässä. Konsertti metaversumissa kuuluisi todellisessa maailmassa. Syntyisi uudenlaisia älypuhelimen aistisovelluksia.

Ehkäpä tärkeintä paremman ihmisen kehittämisessä olisi vuorovaikutuskykyjen parantaminen. Tekoäly ja virtuaalitekniikat mahdollistavat jo nyt reaaliaikaisen puheen kääntämisen ja luonnolliselta vaikuttavan puheen tuottamisen omilla kasvoilla ja ilmeillä. Tulevaisuuden ihminen osaa siis puhua mitä tahansa kieltä ja ymmärtää vastapuolen kieltä.

Timo Honkelan kirja Rauhankone kuvaa vision tekoälyjärjestelmästä, jonka avulla voimme kommunikoida merkityksiä kulttuurien ja kielten välillä. Tällainen järjestelmä osaisi ymmärtää mitä minä tarkoitan ja tulkitsee merkityksen keskustelukumppanille, joka tulee toisesta kulttuurista tai ideologiasta. Onnistuisivatko rauhanneuvottelut silloin paremmin?

Innovaatiot jalkautuvat usein joko sotateknologian tai huippu-urheilun kautta. Ehkä tulevina vuosina on luvassa kyberolympialaiset, joissa kisataan sekä tiimien teknologisesta etevämmyydestä, että käsittämättömistä urheilusuorituksista, kuten 50 metrin korkeushypystä.

Parempi ihminen on hiljalleen kehittyvä liiketoimintamahdollisuus, joka tulee muuttamaan mm. asiakaspalvelua, vuorovaikutusta, teollisuutta, raskaiden töiden tekemistä, viihdettä, terveydenhoitoa, arkipäivän askareita ja vanhuuden toimintakykyä. Olennaista on monialainen kehitystyö, jossa yhdistyvät ihmistieteet ja tekniset tieteet. Pirkanmaalla on tähän toimintaan vahvat mahdollistajat oppilaitoksissa ja yrityksissä.

Käyttäjäinnovaatiot piileskelevät yhteisöissä ja autotalleissa

Innovaatiotutka 15 Huhtikuu 2022

Innovaatio syntyy, kun tavallisella ihmisellä on tarve paremmalle ratkaisulle, ennen kuin ratkaisu on kaupallisesti saatavilla. Niukkuus, turhautuminen ja kasvava kustannustaso ovat erinomaisia innovaatioiden vauhdittajia. Esimerkiksi energian hinnan nousu, pula raaka-aineesta tai ajanpuute voivat tuottaa käyttäjäinnovaatioita.

Energian hinta on nyt nousussa. Tämä on jo alkanut tuottamaan käyttäjäinnovaatioita mm. kotien energiankulutuksen pienentämiseksi ja autoilun kustannusten alentamiseksi. Yli puolet maailman innovaatioista ovat käyttäjien tuottamia ratkaisuja.

Source: https://antiques.lovetoknow.com/Vintage_Skateboards

Rullalauta ja sen parannukset ovat käyttäjäinnovaatioita. Erilaisten hyppyjen mahdollistamiseksi harrastajat alkoivat muotoilemaan lautojen päätyihin kotikonstein kurveja. Valmistajat havaitsivat ilmiön ja alkoivat tuottaa sekä työkaluja lautojen muotoilemiseen, että muotoiltuja lautoja.
Maastopyörät syntyivät, kun harrastajat alkoivat muokkaamaan tavallisia polkupyöriä maastoajoon sopiviksi. Ratkaisut tuotteistettiin ja pyörävalmistajat lanseerasivat maastopyörät.
Veganismi syntyi, kun ihmiset halusivat etsiä ruokaratkaisuja kestävämpään elämäntapaan. Asiasta kiinnostuneet yhteisöt kehittivät ja jakoivat mm. reseptejä. Ruokateollisuus havaitsi trendin, kopioi reseptejä ja alkoi tuottamaan kaupallisia ratkaisuja.
Autoharrastajat ovat aina tuunanneet autoja tarpeisiinsa. Tämä on tuottanut suuren määrän muutoksia autojen ominaisuuksiin. Mm. Amerikkalainen Ford havaitsi, että harrastajat ostivat Mustang -merkkisiä autoja ja vaihtoivat jopa 30% autojen osista toisiin. Ford aloitti yhteistyön harrastajien kanssa ja toi käyttäjien kehittämiä ominaisuuksia uusiin autoihin.
Keinotekoinen haima. Diabeteksen kotihoitoon on tarjolla mm. insuliinipumppu ja glukoosimittauslaite. Käyttäjä käyttää näitä erikseen. Automaattisesti toimiva keinotekoinen haima syntyi, kun diabetestä sairastava ohjelmistoinsinööri keksi kytkeä laitteet yhteen Rasberry Pi:n avulla. Oivalluksen jälkeen ratkaisu hiottiin häkkeriyhteisössä valmiiksi. Lääketeollisuus otti innovaatiosta kopin ja tuotteisti ratkaisun.
Energiatehokkaat asunnot ovat syntyneet käyttäjäinnovaatioista. Rakennusteollisuus innostui aiheesta vasta, kun innovatiiviset rakentajat toteuttivat itselleen energiatehokkaita taloja ja häkkeröivät lämpöpumppujen ohjelmistoja Suomen oloihin sopiviksi.
Koronan tuottama etätyöskentely on ohjannut ihmiset kehittämään kotia työpaikaksi mm. innovatiivisina kotikonttoriratkaisuina. Kalusteita valmistavilla yrityksillä on näistä vielä paljon opittavaa.
Lyhyet videot ovat arkipäivää netissä. Aluksi harrastajat tekivät näitä käyttäen monimutkaisia videoeditoreita ja julkaisivat niitä kotisivuillaan. Kun lyhyiden videoiden ilmiö kasvoi, nettialustat alkoivat tarjota työkaluja ja ympäristöjä videoiden tuotantoon ja julkaisuun.
Ideoiden jakaminen. Kehittäjät ja yhteisöt jakavat mielellään tuotoksiaan muille ilman tavoitetta taloudellisesta hyödystä. Thingiverse.com suunniteltiin 3D-tulostettavien tuotteiden avoimeksi jakamisalustaksi

Kuinka käyttäjäinnovaatioita pääsee hyödyntämään?

Käyttäjäinnovaatioita syntyy joka päivä. Ne tarjoavat yrityksille erinomaisia liiketoiminta- ja tuotemahdollisuuksia, kunhan ne onnistutaan havaitsemaan. Yritys voi kehittää tuntosarviaan yhteisöjen suuntaan, esimerkiksi hyödyntämällä erikoistuneita palveluntarjoajia löytämään näitä edelläkävijöitä ja työskentelemällä yhdessä yhteisöjen kanssa. Erinomainen konsti on tarjota työkaluja käyttäjille, jolloin innovaatiotoimintaa voi vahvistaa ja samalla pääsee eturivin paikalle seuraamaan kuinka käyttäjät muokkaavat tuotteita tarpeisiinsa. Mm. Lego toimii juuri näin.

Kun maailma ei riitä (hypätään metaversumiin)

Innovaatiotutka 14 Helmikuu 2022

2021 BMW ja NVidia esittelivät BMW:n tehtaan, joka toimii täysimittaisesti virtuaalitodellisuudessa.
Marraskuussa Nike ilmoitti aloittavansa yksilöllisten virtuaalikenkien myynnin.
Tammikuussa 2022 suomalainen Zoan-yhtiö käynnisti tonttikaupan virtuaalisella Cornerstone.land -saarella. Virtuaaliset tontit myytiin välittömästi loppuun.
Helmikuussa Beatlesin Hey Jude -kappaleen käsinkirjoitetun sanoituksen virtuaaliversio myytiin huutokaupassa lähes 80 000:lla eurolla.
Suuryritykset, kuten Disney, Nike, Gucci ja Facebook rekrytoivat hullun lailla metaversumikehittäjiä.

Olemme siirtymässä Internetin seuraavaan vaiheeseen. Metaversumi on Internetin muoto, joka koostuu pysyvistä 3D-virtuaalitiloista, jotka on linkitetty yhteiseksi interaktiiviseksi toimintaympäristöksi.

Metaversumi on todellinen digitaalinen maailma, jossa on yksilöitäviä alueita, esineitä, rahaa, henkilöitä, kaupankäyntiä ja tapahtumia. Metaversumi on myös epätodellinen, koska siellä olevia digitaalisia asioita ei ole (välttämättä) fyysisesti olemassa.

Metaversumi muodostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä virtuaalimaailmoista, joiden välillä voi liikkua. Kuvittele, että unessa sinulla on supervoimat ja voit kulkea planeettojen välillä. Näin voit toimia metaversumissa digitaalisesti. Metaversumi rakentuu parhaillaan teknologia-alustoina ja pikkuversumeina. Rakentajina häärivät mm. Microsoft, Nvidia, Facebook ja Sandbox. Ehkä myös Apple valmistautuu virtuaalimaailmaansa. Tähän viittaa uusimmissa puhelimissa oleva lidar-tutka, jolla on näppärä tehdä 3D-virtuaalimalleja vaikkapa omasta kodista.

Digitaalinen minä on jo osa elämääsi. Tämä näkyy esimerkiksi aikana, jonka vietät sosiaalisessa mediassa tai verkkopeleissä. Yhä useammin kyseessä on oleminen digimaailmassa, eikä niinkään jonkin tekeminen. Olet ottanut ensimmäisen askeleesi metaversumiin.

Ehkä olet ostanut digitaalista sisältöä, kuten elokuvia tai musiikkia. Olet jo tehnyt ensimmäiset asiat, joita metaversumissa tehdään. Jatkossa ostoslistasi kasvaa. Voit ostaa ja hyödyntää digitaalista maata, pääsylippuja, vaatteita, taidetta, julkkisten tapaamisia, tai lemmikkejä.

Tekoälyn luomat keinotekoiset virtuaalivaikuttajat ovat metaversumin somepersoonia. Nämä ovat jo yleisiä mm. Aasiassa. Sinäkin voit olla metaversumissa täysin keinotekoinen olio mielikuvituksesi mukaan.

Metaversumi tarjoaa radikaaleja mahdollisuuksia tämän päivän ja huomisen liiketoimintaan. Jos tämän päivän liiketoiminta perustuu fyysisten tuotteiden kauppaan, voi se jatkossa tapahtua tuotteina, jotka ovat olemassa ainoastaan virtuaalimaailmoissa. Yrityksen omaisuutta voivat jatkossa olla virtuaaliset maat, kaupungit, tontit ja koneet. Kauppaketju Walmart rakentaa jo omaa metaversumitoimintaansa.

Valtaosa metaversumin liiketoiminnasta liittyy muotiin, kauneuteen, peleihin, viihteeseen ja tapahtumiin. Jatkossa on toisin. BMW:n autotehdas on herättävä esimerkki teollisuuden virtualisoinnista ja siirtymisestä digitaaliseen ympäristöön.

Back to the history – Aikamatkailu

Metaversumissa ei ole fyysisiä rajoitteita kuten painovoima, nopeus, tai aika. Metaversumissa voi lentää todentuntuisesti toiseen aikaa tai paikkaan. Huyndai kehittää virtuaalimaailmojen robotisoituja liikkumisratkaisuja todelliseen ja virtuaalimaailmaan, sekä näiden yhdistämiseksi (Mobility of Things).

Metaversumi on osa tulevaisuuden yhteiskuntaa ja normaalia toimintaa. Siihen liittyvät valtavat rahavirrat ja nykyisten toimintojen disruptiot. Tämän vuoksi metaversumi on mukana suurten yritysten strategioissa ja visioissa. Innovaatiotutka suosittelee tutustumismatkoja metaversumiin.

Innovaation kaava

Innovaatiotutka 13 Tammikuu 2022

Ihminen on haaveillut lentämisestä tuhansia vuosia. Tästä kerrotaan mm. antiikin Kreikan Ikaros-tarussa. Wrightin veljekset todistivat ensimmäisinä, että lentokone ja ihminen voi lentää moottorin voimalla (1903). Vasta McDonnell Douglasin DC-3 lentokone (1935) teki haaveesta ja keksinnöstä innovaation. DC-3 oli taloudellisesti ja teknisesti toimiva kokonaisuus, joka aloitti lentomatkustamisen ja lentokoneteollisuuden. Wrightien keksinnöstä innovaatioon kului n. 30 vuotta. Tämä on tavallinen aika teknologisen idean syntymisestä sen laajamittaiseen hyödyntämiseen.

DC-3 toi ensimmäistä kertaa yhteen viisi elementtiä, jotka mahdollistivat kannattavan lentoliikenteen: säädettävä potkuri, sisäänvedettävä laskuteline, lentokoneen rungon kuorirakenne, radiaali-ilmajäähdytteinen moottori ja siipien kääntyvät laipat. Aiemmista lentokoneista puuttui yksi tai useampi elementeistä, jolloin turvallinen ja kaupallinen lentoliikenne ei vielä mahdollistunut.

Yksinään mikään lentokoneen elementeistä ei sinänsä ollut uutta. Ne oli keksitty jo aiemmin. Yleisemmin, yksittäinen teknologinen keksintö on harvoin innovaatio. Muutos tapahtuu vasta kun se liitetään oivaltavasti laajempaan kokonaisuuteen, systeemiin. Näin tapahtuu kerta toisensa jälkeen eri toimialueilla.

Systeemiset innovaatiot ovat mielenkiintoisia. Ne syntyvät, kun oikeat elementit kohtaavat ja muodostavat kokonaisuuksiaan suuremman uudenlaisen ratkaisun. Ratkaisussa on aina jotain tuttua, mutta silti yllättävää ja uutta.

Niiden syntyyn liittyy useiden kehityspolkujen ja osaamisalueiden risteäminen. Systeemisen innovaation varsinainen moottori on kuitenkin ympäristössä: yhteiskunnan muutos, kiristynyt kilpailu tai muuttuneet käyttäjätarpeet. Asioiden oivaltava yhdistäminen edellyttää oikea-aikaisuuden lisäksi kokonaisvaltaista ajatusta ongelman ratkaisusta, visiota. Mitä suurempi ongelma, sen voimakkaampi visio tarvitaan.

Vuoden 2022 alkumetreillä ympärillämme on useita suuria haasteita, jotka luovat innovaatioille otollista maaperää. Näitä ovat esimerkiksi ilmastokriisi, pitkittyvä koronapandemia, globaalit logistiikkaongelmat, merikonttien jumittuminen vääriin maanosiin, kaupunkien ruuhkautuminen, ikääntyvät yhteiskunnat, yksinäisyys ja kyberrikollisuus.

Vastavoimana meillä on ylitsepursuava arsenaali ideoita ja teknologioita, kuten 3D-tulostus, tekoäly, digitaaliset alustat, verkkoyhteisöt, uudet valmistusmateriaalit, kyky luoda globaaleja arvoketjuja ja tehokkaat tuotantoprosessit. Näitä yhdistellen ongelmiin ja tarpeisiin voidaan luoda systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi 3D-tulostus on jo reilusti yli 30-vuotias idea, joten tämäkin teknologia on valmis osallistumaan suuriin tekoihin.

On syytä tarttua unelmiin ja muokata ne visioiksi. Sen jälkeen täytyy saada aikaan liike kohti innovaatioita. Eteneminen visiosta toimintaan edellyttää yleensä, että useammat ihmiset jakavat saman kuvan tulevaisuudesta.

Yhteisöjen selviytyminen historian eri vaiheissa on aina perustunut jaettuun visioon. Kaadetaan mammutti, rakennetaan silta, tehdään kvanttitietokone. Hyvä jaettu visio innostaa organisaation jokaisen toimijan haluamaan samaa tavoitetta.

Jos haluat innovaatioita, älä toimi yksin. Luo organisaation sisäisiä ajatushautomoita kehittämään ja tukemaan kulloinkin esille ponnistavia ideoiden taimia. Rakenna ympärillesi utelias, innostunut ja oppiva tiimi.

Innovaatio = (Visio / Ongelma) * (Ratkaisu + Ajoitus)

Innovaation kaava

Hurmaava autoilu

Innovaatiotutka 12 Marraskuu 2021

”Mobility is changing in front of our eyes”, Gunnar Froh, Wunder Mobility

Autoilu on samanaikaisesti arkipäivän ketterä liikkumisratkaisu ja kaupunkiliikkumisen ruuhkapainajainen. Maailman kaupungit painivat autojen ongelmien kanssa: ruuhkat, päästöt ja pysäköinti. Millaiset innovaatiot muuttavat tilannetta?

Autojen sähköistyminen on nyanssi suuremmassa liikkumiskulttuurin muutoksessa. Tarkastelemme neljää muutostrendiä: kaupunkisuunnittelu, jaetut kulkuvälineet, robottiautot ja lentävät autot.

Kaupunkisuunnittelu. Liikkumista tukevat tehokkaimmat ratkaisut tulevat kaupunkisuunnittelun kautta. Kun kokonaisuus on hyvin suunniteltu, autoilun kokonaistarve vähenee ja kevyet liikkumisratkaisut, kuten kävely, ovat yhä useammin haluttavin tapa liikkua.

Kaupunkisuunnittelussa on voimakas käveltävien kaupunkien kehitystrendi. Strategisena tavoitteena on siirtää liikkumista pois autoista. Esimerkkejä löytyy mm. Amsterdamista, Hampurista, Kööpenhaminasta ja Tampereelta.

”Cities will understand the need for shared mobility.” Lukas Neckermann, Splyt

Jaetut kulkuvälineet. On-demand liikkumisratkaisut rullaavat eurooppalaisiin kaupunkeihin. Tuttuja ovat kaikkialla lojuvat potkulaudat. Ilmiö ja muutos on kuitenkin suurempi. Hampurissa voi kadulta napata käyttöönsä sähkömopon, moottoripyörän tai auton.

Uusien liikkumisratkaisujen (micromobility, shared mobility) toimijoita on Euroopassa satoja. Erityisesti dataratkaisujen kehittäjiä on runsaasti. On syntymässä uusi liikkumispalveluiden teollisuus. Tamperelainen Scouter Mobility tuo markkinoille uudenlaisen sosiaalisen liikkumisen ratkaisun, Scouterin.

Mielenkiintoisena ilmiönä ovat liikkumisen supersovellukset, jotka kokoavat useita palveluita yhteen, mm. yhdistämällä Uberin, Woltin ja Tierin. Käyttäjä voi tilata kerralla esimerkiksi kulkuneuvon ovelle ja aterian kotiin. Supersovellusten isompi vaikutus tulee datan yhdistelystä.

”Liikkumisen vaihtoehdot pitää olla selkeästi löydettävissä, esim. Googlessa. Aikataulujen tuijottaminen on vanhanaikaista. Hyvä sovellus kertoo, kuinka pääsen helpoiten kohteeseeni, ja mistä paras liikkumisratkaisu tarpeeseeni löytyy. Tässä on suuria innovaatiomahdollisuuksia.” Thomas Grübel, Govecs.

Robottiautojen kehitys on kiivasta. Ensimmäisen sukupolven autonomisia ajoneuvoja on jo liikenteessä monenlaisina pilotteina. Green Mobility tuo ensi vuonna Kööpenhaminan kaduille 25 autonomista sähköautoa, joiden kyytiin voi hypätä kännykkäsovelluksen avulla. Indianapoliksessa ajettiin lokakuussa robottiautojen kisa. Kuskeina olivat algoritmit. Voittajan keskinopeus oli 218km/h.

Riippumatta siitä missä tahdissa autonomiset autot tulevat liikenteeseen, niiden kehittäminen tuottaa hyödyllisiä innovaatioita, kuten kaistavahdit, samoin kuin formula -kisailu on parantanut perusautoja.

Lentävä autot ovat olleet tieteisfantasioiden vakiosisältöä yli 80 vuotta. Ensimmäinen dokumentoitu lentoauto on Convair Model 118 vuodelta 1947. Sci-fi on muuttunut todeksi. Hiljattain on julkaistu useita lentolaitteita, jotka ovat saaneet rahoituksen ja etenevät kohti massatuotantoa, sähköisiä jokainen:

Slovakialainen Aircar on lentävä hybridiauto, joka kulkee sekä ilmassa, että maantiellä.
Israelilainen Urban Aeronautics keräsi 100M€ rahoituksen siivettömän City Hawk lentoauton toteutukseen.
Air One on myös israelilainen lentoauto, joka valmistautuu massavalmistukseen.
Jetpack Aviation tuo markkinoille lentävän sähkömoottoripyörän, Speederin (USA).
Jetson on ruotsalaisen yhtiön kehittämä lentoauto, jonka prototyyppi lensi jo 2018.

City Hawk lentoauto. Lähde: urbanaero.com/cityhawk

Innovaatiotutka ennakoi, miten liikkumisen muuttuminen näkyy Pirkanmaalla:

Uudenlaisia kevyitä kulkuneuvoja tulee auton ja polkupyörän välimaastoon.
Parkkitalot muuntuvat liikkumisratkaisujen palveluhubeiksi. Autojen osuus vähenee.
Ajoneuvojen henkilökohtainen omistajuus vähenee.
Sopiva ajoneuvo on aina saatavissa oikeassa paikassa.
Lähiliikenteen (5-20km) edullisia lentoratkaisuja tulee saataville.
Kaupunkien liikennestrategiat huomioivat jaettujen ajoneuvojen yleistymisen.
Liikkumisen ja supersovellusten tuottamasta datasta tulee mobiilikultaa.
Pirkanmaalle syntyy suuri määrä uusia mikromobility -yrityksiä.

Kun rationaalisuus loppuu, alkaa ihmisyys

Innovaatiotutka 11 Lokakuu 2021

Viihde on 1947 lanseerattu uudissana kevyelle ajanvietteelle, tapahtumille, esityksille tai toiminnoille, joiden tarkoitus on tuottaa huvia tai mielihyvää yksittäiselle ihmiselle tai suuremmalle yleisölle. Tässä Innovaatiotutkassa tarkastellaan viihteen innovaatioita.

Koronapandemia ravisteli viihteen raja-aitoja rajoittamalla perinteisä tapoja tarjota ja kuluttaa viihdettä. Samalla kosketettiin ihmisen perustarpeita, kuten sosiaalista hyvinvointia. Kotoiluviihde lisääntyi ja tapahtumat kuihtuivat. Paluu normaaliin näkyy esimerkiksi opiskelijoiden värikkäinä joukkoina katukuvassa. Koronan tuottamat viihdeinnovaatiot ovat jo kääntäneet globaalisti viihdepalveluiden ja asiakkaiden käyttäytymisen kurssia.

Viihteen innovaatioita löytyy alueilta, joissa ollaan perinteisen viihteen ja muun toiminnan raja-alueella. Viihteellistymistä tapahtuu mm. terveyden ja hyvinvoinnin palveluissa, liikunnassa, liikkumisessa, ravintola- ja ruokapalveluissa ja oppimisessa.

Radikaaleja innovaatioita syntyy olemassa olevien toimintojen sisällä. Kuvitellaan, että hotelliketju lähtisi etsimään innovaatioita toimintaansa. Tuloksena olisi todennäköisesti uudenlainen asiakaspalvelu, huoneen ilme tai ”raikas somepresenssi”. Siis samaa vanhaa, mutta uusin kuorrutuksin. Hotelli tuskin koskaan löytäisi AirBnB:n kaltaista majoitusinnovaatioita, koska se on voimakkaasti sidottu rakenteisiin, investointeihin ja käytäntöihin.

Pelillistäminen on pitkään ollut trendikästä palveluiden suunnittelussa. Se tarjoaa nokkelia keinoja kannustaa ihmisiä tavoittelemaan hieman enemmän, ja palkitsemaan kun tavoite saavutetaan. Perustarpeemme saavat tyydytystä, kun meitä kiitetään ja arvostetaan hyvästä tuloksesta.

Pelillistäminen on voimakas työkalu viihdepalveluissa ja sitä löytyy sisäänrakennettuna yllättävistä paikoista. Pakohuoneet ja sveitsiläinen Foxtrail ovat tästä mainioita esimerkkejä. Molemmat ovat lähtökohtaisesti viihdettä, mutta tuloksena on älyllisiä ja fyysisiä ponnisteluita mysteerien ratkaisemiseksi. Lopussa on onnistumisen tuoma voiton tunne. Striimauspalveluiden mekanismit koukuttavat katsomaan vielä seuraavan jakson tai löytämään uuden suosikin.

Ruokapalvelut ovat viihdettä. Kätevät puhelinsovellukset kutsuvat tutkimaan ravintoloiden tarjontaa yhdessä tai kavereiden kanssa. Halutut annokset saa nopeasti kotiin muutamalla klikkauksella. Tamperelainen Foodrouter yhdistää innovatiivisella tavalla perinteisen ruokajakelun ja ravintoloiden tarjoaman. Asiakaskokemuksesta tulee parempi.

Missä ja miten syntyvät seuraavan sukupolven viihdepalvelut ja uudet rahavirrat?

Viihtymisalustat. Uudenlaiset digitaaliset viihtymisalustat tarjoavat yllättäviä palvelukokonaisuuksia yhdistäen uutta ja vanhaa. Digitaalisten alustojen myötä palveluiden tarjoajilla on yhä tarkempaa dataa asiakkaista ja heidän tarpeistaan.
Viihteen uudet start-upit ottavat käyttöön digitaalisuuden, teknologiat, heimot ja yhteisöllisyyden voiman. Start-upilla voi olla esimerkiksi yllättävä kyky mallintaa suurempaa viihtymiskokonaisuutta, jossa yhdistyy perinteisiä palveluita, globaaleja ilmiöitä ja muuttuneita käyttäjätarpeita.
Punch above one’s weight. Pienillä toimijoilla tulee olemaan kokoaan suurempia vaikutuksia viihdepalveluissa. Digitaalisuuden avulla niche-palvelua voi tarjota globaaleilla markkinoilla. Suuria vaikutuksia voi saada oivaltavalla arvoketjujen rakentamisella eri toimijoiden välillä. Odotettavissa on AirBnB:n kaltaisia toimialojen uudistajia, jotka muuttavat viihdepalveluiden pelisääntöjä.

Innovaatiotutka suosittelee viihdealan toimijoille antropologian hyödyntämistä. Antropologiassa pureudutaan ihmisten motivaatioiden ja toiminnan ymmärtämiseen. Sieltä löytyvät oivallukset suuriin ja pieniin muutoksiin. Antropologian keinoin mm. Lego käänsi miljardiluokan alamäkensä menestystarinaksi. Todellinen business löytyy siitä, missä rationaalinen ajattelu loppuu ja alkaa ihmisyys.

Innovaatiotutka: Robotiikka 8.0

Innovaatiotutka 10 Syyskuu 2021

Miten robotit kehittyvät seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä? Tulevaisuus on jo keskellämme, mutta sirpaleina. Siksi voimme jo aavistaa robottien tulevaisuutta.

Parvet. Robotit toimivat älykkäästi osana laitteiden, ohjelmistojen, tekoälyjen ja ihmisisten verkostoja. Tähän johtaa mm. IoT-kehitys ja parviälyalgoritmit. Tokion 2021 olympialaisten avajaisissa sadat dronet toimivat näyttävänä tiiminä. Taustalla oli tamperelaista osaamista.

Liikkuvuus. Boston Dynamics on viime vuosina kehittänyt roboteille yhä huimempia kykyjä liikkua erilaisissa ympäristöissä ihmistä paremmin, voimakkaammin ja nopeammin. Opit siirtyvät laajemminkin robotteihin eri sovellusalueilla.

Voima. Robottikybernetiikan avulla robotit saavat juuri sellaiset voimat, kuin tarvitaan. Tämä näkyy esimerkiksi nostokykynä ja loikkausmatkoina, tai sellaisina voimaa vaativina ominaisuuksina, joita esiintyy hyönteisillä, jotka kantavat monisatakertaisesti oman painonsa.

Aistit. Robottien fyysiset ja digitaaliset aistit jalostuvat:
- Digitaaliset aistit havainnoivat dataa, joka tulee tietoverkoista ja dataa tuottavista laitteista. Robotti voi olla tietoinen yhtä lailla lähiympäristöstä kuin globaaleista ilmiöistä, kuten alkavasta maanjäristyksestä tai influenssan leviämisestä.
- Fyysiset aistit. Aisteja ovat sensorit ja tutkat. Robotin kuulo yltää taajuuksille ja voimakkuuksille, jotka ylittävät ihmisen havaintokyvyn. Robotti näkee kaikissa olosuhteissa, myös esteiden läpi mm. Lidar-tutkan avulla. Herkkä tuntoaisti tuotetaan keinoiholla. Vastaantulija voidaan tunnistaa magneettikentän muutoksen perusteella.
- Biosignaalit. Robotti osaa havaita ja tulkita ihmisen tuottamia biosignaaleja, kuten stressi tai pulssi.

Älykkyys. Robotti hyödyntää samanaikaisesti useita keinoälyjärjestelmiä, ja tuottaa järjestelmiin uutta tietoa. Keinoäly käsikirjoittaa reaaliaikaisesti, kuinka robotti kussakin tilanteessa toimii, myös ennen tuntemattomissa tilanteissa.

Vuorovaikutus. Keinoäly mahdollistaa vuorovaikutustavat ihmisten kanssa ja teknologioiden välillä. GPT-3 ja DeepL kaltaisten järjestelmien avulla robotit kykenevät toimimaan kaikilla kielillä, ymmärtämään toisia ja ilmaisemaan itseään ymmärrettävästi.

Virtuaalisuus. Robotti voi toimia virtuaalimaailmoissa, koska sen toiminta perustuu ohjelmistoihin ja dataan. Robotin ohjelmistoille on yhdentekevää, työskenteleekö se fyysisessä toimintaympäristössä, ympäristön virtuaalisessa kaksosessa, tai molemmissa yhtä aikaa.

Muodot. Robotteihin otetaan mallia luonnosta. Hyönteiset, linnut, kalat, nisäkkäät ja myös kasvit ovat yhä useammin inspiraationa robotin kehittämiselle, koska evoluution muokkaamat muodot ovat käytännöllisiä ja energiatehokkaita.

Millaista tulevaisuuden robotiikka oikeasti on?

Oli visio mikä hyvänsä, tulevaisuus on oudompi, kuin pystymme kuvittelemaan. Robotiikan tulevaisuutta ei voi reduktiivisesti päätellä esimerkiksi teknologian kehityksestä tai yritysten visioista. Pitkän aikavälin kehitys perustuu ihmisten ja toimialojen muutostarpeisiin ja arvoihin. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi voimakkaasti ohjata robottikehitystä.

Kun Isaac Asimov määritteli robotiikan kolme pääsääntöä 1942, oltiin teknologisesti vielä kaukana nykyroboteista. Säännöt kuitenkin vaikuttavat järkeviltä nykyäänkin:

Robotti ei saa vahingoittaa ihmisolentoa tai laiminlyönnein saattaa tätä vahingoittumaan.
Robotin on noudatettava ihmisolentojen sille antamia määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa Ensimmäisen pääsäännön kanssa.
Robotin on suojeltava omaa olemassaoloaan, kuitenkin siten, että sen toimet eivät ole ristiriidassa Ensimmäisen ja Toisen pääsäännön kanssa.

9. Puusta pitkälle

Innovaatiotutka 9 Elokuu 2021

Puusta on syntynyt suomalainen teollisuus ja lukemattomat innovaatiot. Jo 1600-luvulla kansallista vaurautta luotiin polttamalla tervaa ja rakentamalla purjelaivoja. Puusta syntyvät myös seuraavien sukupolvien menestystarinat tuotteina ja hyödyntämistapoina, jotka ovat vielä pilkkeenä tutkijoiden silmäkulmissa.

Suomalaiset ovat mestareita kehittämään puun käsittely- ja hyödyntämistapoja. Me olemme metsän kansaa sanan parhaimmassa merkityksessä. Käsityöläisyys ja puutuotteiden muotoilu on kansalaistaito, jota ylläpidetään käytännön töissä, kesämökeillä ja koulujen puutyöluokissa. Näemme metsän puilta ehkä paremmin kuin moni muu. Moni tämänkin lehden lukijoista omistaa metsää.

Innovaatiokentällä kiivain kehitys liittyy erilaisten sellujen jalostamiseen ja hyödyntämiseen. Selluilla kyetään tuottamaan tuotteisiin mm. erittäin lujia, läpinäkyviä, värikkäitä, kevyitä, reagoivia, vettä hylkiviä, sähköä johtavia, eristäviä, energiaa varastoivia ja suodattavia ominaisuuksia. Nanosellusta povataan tulevaisuuden supermateriaalia, koska painoonsa nähden nanoselluloosa on lujempaa kuin mikään teräslaatu.

Sellupohjaiset innovaatiot haastavat tulevina vuosina perinteisiä materiaaleja vaatteissa ja kodintekstiileissä. Sellusta valmistetuilla tekstiilikuiduilla voidaan ympäristöystävällisesti korvata puuvillan sekä fossiilisia raaka-aineita sisältävien keinokuitujen käyttöä tekstiiliteollisuudessa.

Puun 3D-tulostus avaa uusia mahdollisuuksia tuote- ja valmistusinnovaatioihin. Puumateriaali jalostetaan muotoon, joka on 3D-tulostettavissa tavallisilla 3D-kotitulostimilla tai vaikkapa teollisuusroboteilla. Tähän liittyvään materiaalikehitystä tehdään voimakkaasti suomalaisissa bioteknologiayrityksissä. 3D-tulostetun puun sovelluksia ovat mm. muotit, sisustus ja huonekalut, design-tuotteet, sekä ylipäätään tuotteet, joissa puun ominaisuudet ovat haluttuja.

3D-tulostettu puusilta

Puu on nousemassa uuteen kukoistukseen rakennusmateriaalina ympäristövaikutusten ja ominaisuuksien vuoksi. Suomessa on käynnissä innovatiivisia puukerrostaloprojekteja, kuten Tampereelle valmistuva opiskelijakerrostalo Kaupissa. Maailmalla puutalot kohoavat yhä korkeammalle. Syyskuussa avautuu Ruotsissa Skellefteån puinen kulttuuritalo, joka nousee lähes 80 metrin korkeuteen. Se on yksi maailman korkeimmista puurakennuksista.

Uudenlaiset puuperäiset tuotteet mullistavat maailmaa seuraavien vuosien aikana. Lähitulevaisuudessa löydämme sellua yhä useammin tekstiileistä, ajoneuvoista, polttoaineista ja jopa lääketeollisuudesta.

Sitä mukaan, kun puun uudet hyödyntämistavat kehittyvät ja kypsyvät tutkimusryhmissä, on syytä valmistautua tulosten kaupallistamiseen ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Voisiko puun innovaatioista kehkeytyä Pirkanmaan vihreä kulta?

Minkä teet, tee se sellulla. – Sananlasku Suomesta vuonna 2030.

8. Vaivattomat varaosat

Innovaatiotutka 8 Kesäkuu 2021

Toimistomme suurkuvatulostin hajosi. Syyksi paljastui pieni muovinen ratas, joka oli haljennut. Parin euron hintaista komponenttia ei ollut saatavilla varaosana, joten valmistaja tarjosi korjauksen 1000€ hintaan. Hinta ohjasi etsimään edullisempaa ratkaisua. Ratas toimitettiin paikalliseen 3D-tulostuspalveluun, jossa sen pohjalta tuotettiin digitaalinen malli. Malli tulostetiin ja ratas asennettiin paikoilleen. Säästöä syntyi n. 950€.

Kaikenlaisista koneista ja mekanismeista kuluu loppuun tai hajoaa kaiken aikaa osia. Kone pysähtyy, käy epäluotettavaksi tai laatu heikkenee. Pahimmillaan kokonainen tuotantoprosessi pysähtyy ja viiveet käyvät kalliiksi. Kuulostaako tutulta?

Viime kuukausina monien ulkomailta tuotujen komponenttien ja varaosien saatavuus on heikentynyt rajusti mm. globaalin logistiikan häiriöiden vuoksi. Pahimmillaan Kaukoidästä tilattu osa on saatavissa vasta ensi kesänä, yli 10 kuukauden päästä. Normaalitilanteessakin toimitusajat lasketaan usein viikoissa.

Yhä useammat pirkanmaalaiset yritykset ovat alkaneet hyödyntämään 3D-tulostusta varaosien valmistamiseksi. 3D-tulostetut varaosat ovat tähän saakka olleet lähinnä kiva idea, mutta nyt on siirrytty ideoista käytäntöön. Houkuttelevuutta luovat mm. korkea laatu, ketterät toimitukset, konkreettiset kustannussäästöt ja lähivalmistus.

Tyypillisiä sovelluksia ovat mm.

iäkkäät metalli- ja muoviosat, joita ei ole enää saatavilla.
kuluvat osat, joiden vaihtotarve voidaan ennakoida.
yllättäen rikkoontuneet osat, joihin voidaan valmistaa osa esimerkiksi hyödyntäen rikkoontunutta osaa mallina.
komponentit, joiden hankinta muilla tavoin kestäisi liian kauan tai olisi liian kallista.

3D-tulostettuihin varaosiin liittyy yllättävä mahdollisuus. Kun osa korvataan uudella, voidaan uuden komponentin suunnittelussa huomioida ongelman aiheuttanut piirre, tai parantaa tuotteen ergonomiaa. 3D-tulostetuilla varaosilla vanhoista laitteista voidaan tehdä entistä parempia.

3D-tulostettuja varaosia voidaan käyttää lukuisissa kohteissa, mutta ei kuitenkaan ihan kaikkialla. Rajoituksia aiheuttavat mm. takuuseen liittyvät rajoitukset, sekä sertifioidut laitteet, joihin voidaan asentaa vain hyväksyttyjä komponentteja.

Tulevaisuudessa 3D-tulostetut varaosat turvaavat yhä useammin laitteiden ja koneiden toimivuutta. Logistiikkayritykset, kuten UPS, SAP ja Deutsche Bahn, ovat jo aloittaneet 3D-tulostettujen varaosien hyödyntämisen. 3D-tulostusmalleja kodin laitteiden korjaamiseen löytyy nettipalveluista, kuten Sculpteo, GrabCAD ja Thingiverse. Varaosien tulostuspalveluita tarjoaa Pirkanmaalla mm. 3DStep.

Muutaman vuoden kuluessa kivijalkakauppoihin jalkautuvat varaosia tulostavat pikavalmistusketjut ja varaosia saa sen jälkeen todella vaivattomasti. Keski-Euroopassa toimiva 3D Generation -ketju tulostaa ihmisistä 3D-skannattuja näköismalleja tarjoten valmiin liiketoimintamallin myös varaosien valmistukseen.

3D-tulostetut varaosat ovat konkreettinen mahdollisuus toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden kehittämiseksi kaikilla aloilla. Niiden hyödyntämiseen kannattaa tutustua hyvissä ajoin.

7. Muodikas hämähäkki

Innovaatiotutka 7 Toukokuu 2021

Millaista on tulevaisuuden muoti? Kuuluisan määritelmän mukaan tulevaisuus on jo keskellämme, joskin sirpaleina ja epätasaisesti hajallaan (William Gibson, 2003). Katsotaanpa siis tutkaan ja tarkastellaan, millaisia muodin sirpaleita näkyy Innovaatiotutkassa.

”Muoti tarkoittaa jonakin ajankohtana vallitsevaa ja suosiossa olevaa tyyliä tai makusuuntaa, yleistä tapaa. Muoti syntyy, kun tarpeeksi moni ihminen alkaa toistaa samoja elementtejä, esimerkiksi pukeutumisessa. ” -Wikipedia-

Väläys 1: Catwalkilla mallin puku välkehtii epätasaiseen tahtiin. Katsojan silmissä välkehdintä on täysin satunnaista, mutta sille on planetaarinen peruste. Valo välkähtää, kun maan ilmakehään iskeytyy meteoriitti. Tieto tulee reaaliaikaisesti Global Meteor Networkin tuottamasta datasta. Meteor Dress -puvun käyttäjä kytkeytyy universumin sykkeeseen.

Väläys 2: Lähestyn itselleni tuntematonta naishenkilöä. Huomaan naisen puvussa outoa liikettä jo etäältä. Tullessani parin metrin etäisyydelle, naisen puvussa olevat sakarat ponnahtavat uhkaavasti pörhölleen. Spider Dress -puku on suunniteltu havaitsemaan ympäristöä ja reagoimaan käyttäjän tunnetiloihin. Se aktivoituu, kun joku tulee puvun kantajan läheisyyteen. Integroidut kamerat tarkkailevat konenäön avulla ympäristöä. Käyttäjään kytketyt anturit mittaavat biosignaaleja. Puku suojelee kantajansa henkilökohtaista tilaa.

Ylläolevat esimerkit ovat hollantilaisen Anouk Wipprechtin luomuksia. Kyseessä on FashionTech muotisuuntaus, jossa teknologioita ja materiaaleja käsitellään kuin muovailuvahaa.

Älyvaatteita on kehitetty jo vuosikymmenien ajan. Suomalainen Reima-Tutta -yritys julkaisi lumilautailijoiden älyvaatteen vuonna 2000. Sen avulla lumilautailija pystyi viestimään toisten kanssa. Päällepuettava älykkyys arkipäiväistyy. Yhä useamman ranteesta löytyy käyttäjää mittaava älykello. Ympäristöä tallennetaan vaatteeseen tai polkupyörään kiinnitetyllä kameralla. Elokuvissa kyborgit ovat tuttuja ja Hämähäkkimiehen asu tekee ihmeitä.

Uudenlaisia tekstiilejä kehitetään kiivaasti. Tuoreimpia tutkimusaiheita ovat 4D-tekstiilit. Ne muuttuvat esimerkiksi lämpötilan tai kosteudun vaikutuksesta haluttuun muotoon. 4D-haavaside voisi säätää haavan puristusta kasvavan tai tyrehtyvän verenvuodon perusteella.

Teknologioiden loputon tarjonta mahdollistaa teknologiamuovailun. Ideoiden ja asioiden ennakkoluuloton yhdistely on tärkeää, kun suunnitellaan tulevaisuuden ratkaisuja. Oivallukset voivat löytyä esimerkiksi erityisryhmien tarpeiden kautta. Miten toimisi sokealle, palomiehelle, tai etäkirurgille suunniteltu FashionTech asuste?

On aika ottaa FashionTech ja älyvaatteet intensiivisempään tarkasteluun Pirkanmaalaisessa innovaatiotoiminnassa. Ehkä täällä syntyy uusi kansainvälinen muotiteollisuus, joka yhdistää mm. kamerat, sensorit, ohjelmistot, tietoverkot, pelillisyyden, tekoälyn, mekatroniikan ja tekstiilit.

Osaamista löytyy joka lähtöön, mutta uuttakin tarvitaan. Digiräätäli on todennäköisesti uusi tulevaisuuden ammatti. Räätäli ohjelmoi vaatteen käyttäjän tarpeisiin, sekä huoltaa vaatteen tekstiilit, teknologiat ja ohjelmiston.

Spider Dress ja Meteor Dress tuovat viestin tulevaisuudesta. Päällepuettaviin vaatteisiin liittyy yhä oudompia ominaisuuksia. Ne kytkevät meidät toisiimme ja itseemme uusin tavoin. Tulevaisuuden muoti tulee yllättämään!

6. Kuvat kulkevat

Innovaatiotutka 6 Huhtikuu 2021

Heikki Klemetin Kuvat kulki teoksessa kuvataan ihmisiä, joista jokainen olisi ansainnut tulla valokuvatuksi, muistetuksi. Suunnilleen vuosisadan ajan valokuvat olivat erityisen merkittävä keino tallentaa ja kertoa perheiden ja sukujen tarinaa. Niillä oli erityinen merkitys tauluina ja valokuva-albumeina. Kuvat kertovat hiljaista, mutta tunteiden täyttämää historiaa.

Tänään valokuvat ovat arkinen tapa jakaa tunnelmia ja hetkiä digitaalisissa alustoissa. Kuvat ovat kulutushyödykkeitä. Niillä on hetkellinen arvo ja niitä harvoin kaivataan jälkeenpäin. Sukujen tarinat hämärtyvät, koska yhä vähemmän jätämme jälkeemme perhepotretteja ja albumeja. Ylioppilas-, vihki- ja tietenkin passikuvat ovat kuitenkin voimissaan. Vaikka meistä jää yhä harvemmin konkreettisia valokuvia, niin digitaalisia aineistoja syntyy sitäkin runsaammin.

Millainen on henkilökuvien tulevaisuus? Nykyinen kuvien kulutushysteria on välivaihe ennen kuin löydämme uudet merkitykselliset tavat kuvalliseen viestintään. Ihmisten tarve tietää juuristaan, suvuistaan ja tarinoistaan ei katoa.

Kaikki kuvat ovat nyt digitaalisia. Niitä tuotetaan, muokataan, tallennetaan ja jaetaan reaaliaikaisesti. Kuvat ovat kuitenkin elottomia. Digitaalisuuden seuraava askel on virtualisaatio, jossa digidata muuttuu eläväksi, kun siihen yhdistetään lisätietoa. Tämä synnyttää uusia käyttötapoja, viestintämuotoja ja liiketoiminamahdollisuuksia.

Internetin hakukoneet, digitaaliset arkistot, tekoäly ja uudet teknologiat avaavat eteemme aivan uudenlaisen visuaalisen maiseman. Seuraavassa on muutamia tutkalle ilmestyneitä ilmiöitä ja mahdollisuuksia, joita on syytä seurata:

Elävät kuvat. Deep Nostalgia palvelu (www.myheritage.fi/deep-nostalgia) herättää valokuvien kasvot henkiin tekoälyn avulla. Edesmenneet sukulaiset tulevat eläviksi ja tutuiksi.
Synthesia.io -palvelussa tekoälyn avulla kasvot saadaan luontevasti puhumaan haluttu teksti. Kasvoja ja tarjolla olevia kieliä on tällä hetkellä kymmeniä.
wombo.ai -palvelussa selfie-kuvat saavat uuden ulottuvuuden. Ota kuva ja kerro minkä laulun haluat kuvasi laulavan. Tekoäly luo uskottavan esityksen tarkalla lip syncillä.
MoninaisillaDeep Fake-teknologioilla kuka tahansa saadaan puhumaan uskottavasti mitä tahansa. Esimerkkejä löytyy runsaasti mm. valtioiden päämiehistä.
Hologrammeilla voidaan reaaliaikaisesti esittää esimerkiksi muualla olevia ihmisiä. Hologrammit luovat poikkeuksellisen vahvan illuusion fyysisestä läsnäolosta ilman lisälaitteita. Uusimmat tulokset lupaavat hologrammien hyödyntämisen jopa kännykän avulla (spectrum.ieee.org/tech-talk/computing/software/realtime-hologram).

Asiat vaikuttavat jotenkin tutuilta – ainakin niille, jotka ovat lukeneet harrypotterinsa. Esimerkiksi Deep Nostalgia on kuin Potterin Iseeviot -peili!

Digitaaliset leiritulet yhdistävät sukupolvia. Tietoja yhdistelemällä ja tekoälyn avulla syntyy uusia tarinankerronnan muotoja, joissa edesmenneet voivat tarinoida tulevaisuudessa syntyvien kanssa. Jonain päivänä lapsenlapsenlapsesi kokevat sinun kertomuksesi vuoden 2021 koronapandemiasta, jolloin isä kohtasi äidin etätreffeillä.

Tulevaisuuden kuvapalveluiden tuottajat ovat digitaalisen tarinankerronnan ammattilaisia ja tietojen kokoonkutojia. Kuviin yhdistyvät monimuotoiset digitaaliset aineistot, tekoäly ja katsojien henkilökohtaiset verkostot. Kuvat kulkevat eteenpäin.

Pekka Ketola

5. Maailman vanhin palvelu

Innovaatiotutka 5 Maaliskuu 2021

Vieraanvaraisuutta, ystävällisyyttä ja rauhaa on osoitettu tarjoamalla ruokaa ja juomaa siitä lähtien, kun ihmiset ja yhteisöt ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa. Tämä on edelleen kansoja yhdistävä vuorovaikutuksen muoto. Vanhin edelleen toimiva ravintola lienee Itävallassa sijaitseva vuodesta 803 toiminut St. Peter Stiftskulinarium.

Miltä näyttää ravintolan tulevaisuus? Niin kuin muillakin aloilla, tulevaisuuden mahdollisuuksia etsitään uusista teknologioista ja digitalisaatiosta. Ravintolatrendien otsikoissa ovat mm. lähituotanto, robotit, ruoan 3D-tulostus, terveellisyys ja kotiinkuljetus.

Palveluita voidaan kuorruttaa ja maustaa monin tavoin. Mutta mikä on olennaisinta? Ruoka ja juoma ovat oleellisia, mutta menestysreseptinä lienee tulevaisuudessakin asiakaskokemus, vieraanvaraisuus ja kohtaamiset. Meistä harvoille ravintolat ovat paikkoja, jotka pelastavat nälkäkuolemalta ja nestehukalta.

Autobrändit kehittävät mallistoja lisäämällä yhä uusia ominaisuuksia, torta på torta. Erikoistuneita tietojärjestelmiä on autossa kymmeniä. Tuloksena on ominaisuuksien ja versioiden sekamelska. Tämä johtaa monimutkaisuuteen auton valmistuksessa, ylläpidossa ja vikojen korjaamisessa. Teslan radikaalina ideana oli aloittaa tietojärjestelmästä ja rakentaa auto sen ympärille.

Millainen olisi ravintola, joka tehtäisiin Teslan tapaan? Siis suunniteltaisiin alusta alkaen digitaaliseksi ja tulevaisuutta varten. Ajatus avaa mielenkiintoisia näköaloja. Seuraavassa muutamia tulevaisuuden ravintolan ominaisuuksia:

Dataintensiivinen ravintola osaa hyödyntää ja tuottaa monimuotoista dataa. Dataa syntyy mm. asiakkaista, ruoka-aineista, tuottajista ja kaupungin tapahtumista. Data on digiherkkua.
Teknologiat voimistavat vuorovaikutustilanteita. Virtuaalitodellisuuden ja hologrammien avulla kohtaamiseen voi osallistua, vaikka itse olisi toisaalla. Äänisuihkuilla seurueesi voi keskittyä, vaikka ympärillä olisi hälyä. Ratkaisuja löytyy joka makuun.
Tunnelman muunneltavuus. Kun ravintola on toteutettu teknologia-alustaksi, tunnelma, ilme ja visuaalisuus muuttuvat vilauksessa thaimaalaisesta katuravintolasta suomalaiseksi kuusimetsäksi. Kysehän on vain tietokoneohjelmasta.
Virtuaalisuus. Täytyykö ravintolalla olla seinät? Voiko ravintola siirtyä? Voiko ravintola olla hajautettu? Digitaalinen ravintola voi kytkeytyä, monistua tai siirtyä sinne, missä tarve ja liiketoiminta ovat otollisimpia. Food Ink -ravintola kulki ympäri maailmaa 2016-2017 loppuunmyydyin kattauksin.
Asiakkaat ja yhteisöt. Kanta-asiakkaat ovat usein elinehto. Digitaalisuuden myötä kanta-asiakkaita voivat olla myös fanit ja esimerkiksi yhteisestä teemasta kiinnostuneet yhteisöt. Facebook, Twitter ja Instagram eivät olisi olemassa ilman yhteisöjä.
Ravintolarobotit. Robotit oppivat yhä tehokkaammin toistamaan ihmisen edistyneitäkin toimintoja, esimerkiksi palvelutehtävissä. Väsymätön robottikokki voi lounaalla toimia kuin masterchef ja illalla tarjoilla etnisiä erikoisuuksia. Roboteista löytyy myös sopivaa pöytäseuraa.

Pirkanmaa on erinomainen ympäristö tulevaisuuden ravintolan syntysijaksi. Täällä kohtaavat korkealaatuinen ja monimuotoinen ravintolakulttuuri, teknologioiden huippukehittäjät ja ennakkoluuloton ilmapiiri.

Mitä saisi olla?

4. Sohvan nurkasta tehtaan patruunaksi – digitaalisesti

Innovaatiotutka 4 Joulukuu 2020

Yrittäjänä olen käynyt keskusteluita rahoitukseen ja sijoituksiin liittyen. Keskusteluissa ”pitchataan” ideoita ja kerrotaan innostuneesti mahdollisuuksista, joita näihin liittyy. Pöydän toisella puolella on toisinaan potentiaalisia rahoittajia, joiden mielestä yrittäjän on ensin pantava koko elämä peliin ja pantattava omaisuus, ennen kuin on ansainnut paikkansa yrittäjänä. Monet näin ovat tehneetkin ja tekevät jatkossakin.

Voiko yrittäjyys digitalisoitua?

Digitaaliset alustat muodostavat täydellisen polun digitaaliselle yrittäjyydelle, ideoiden synnyttämisestä teolliseen tuotantoon. Sohvan nurkasta voi konkreettisesti nousta tehtaan patruunaksi, kunhan digitaidot ovat kohdallaan.

Chris Anderssonin kirjassa Makers (2012) kuvataan näitä mahdollisuuksia. Tänään 2020 kehitysalustoja on tarjolla runsaasti. Digitaalinen yrittäjyys on tarjolla kaikille koulutuksesta tai iästä riippumatta. Digitaalisessa yrittäjyydessä mahdollistuu erityisesti C2B -malli, jossa kuluttajat luovat lisäarvoa teollisuudelle, mm. ideoiden, tuotteiden ja sisällön tuottajina.

Digipatruunan työkalut:

Oman digiosaamisen voi välittömästi muuttaa kansainväliseksi liiketoiminnaksi ja ansainnaksi toimeksiantopalveluiden kautta. Esimerkiksi Fiverr ja Upwork.
Tuoteidea joukkoistamalla. Liikkeelle voi lähteä ideoinnin joukkoistamisella, johon on alustoja, kuten Quirky, IdeaBounty, OpenIdeo ja Innocentive.
Idea prototyypiksi. Fyysisten ja digitaalisten tuotteiden kehittämiseen on matalan kynnyksen palveluita. Fyysiset prototyypit tuotetaan edullisesti 3D-tulostamalla (3DStep). Digitaalisia kehitystyökaluja löytyy googlaamalla “Free Platforms to Create Prototyping for Apps or Web Design”.
Joukkorahoitus (crowdfunding). Rahoituksen voi järjestää joukkoistamalla suomalaisessa tai ulkomaisessa palvelussa (mm. Kickstarter, Mesenaatti, Indiegogo).
Kumppanuudet Kumppaneita kehitykseen löytyy verkostoitumispalveluista, kuten Crunchbase ja Cocreateidea.
Markkinointi ja mainonta. Tehokkaita markkinointikanavia ovat sosiaalinen media ja Google-mainonta. Pienellä budjetilla saa suuren ja kohdennetun näkyvyyden.
Tuotanto. Kaikilla mantereilla on tehtaita, jotka ovat erikoistuneet tuotteiden valmistamiseen pieninäkin sarjoina. Tuotannon markkinapaikkoja ovat mm. MFG ja Alibaba.
Myynti. Verkkokaupan perustaminen on nopea ja edullinen toimenpide. Verkkokauppa toimii kuluttaja- ja businessmyynnissä. Verkkokauppa on myös tehokas tapa tehdä kansainvälistä markkinatutkimusta mittaamalla tuotteiden kiinnostavuutta.

Digitaaliselle yrittäjälle on runsaasti työkaluja. Olennaisiksi yrittäjän ominaisuuksiksi nousevat mm. innovaatiokyky, digitaidot, kyky organisoida omaa tekemistä, luovuus, rohkeus kansainväliseen keskusteluun ja kyky luoda digitaalista luottamusta.

Oletko sinä ensimmäinen pirkanmaalainen yrittäjä, joka yhdistää digialustat kokonaiseksi liiketoiminnaksi?

Innovaatiotutka toivottaa idearikasta joulua!

3. Liiketoiminnan luotaimet

Innovaatiotutka 3 Marraskuu 2020

Harry Potter -kirjoissa kuvataan keksintöjä, jotka olisivat hyödyllisiä arkielämässäkin, kuten Ajankääntäjä, jolla pääsee ajassa taaksepäin, sekä tietenkin yleiskäyttöinen Taikasauva. Velhokoulun pakollisiin oppikirjoihin kuuluu opus Unfogging the Future, joka tarjoaa työkaluja tulevaisuuden näkemiseen. Monelle yrittäjälle nämä olisivat mieluisia apuvälineitä.

Voimmeko nähdä tulevaisuuteen? Voimmeko kehittää parempia työkaluja tulevaisuuden ennakoimiseksi? Ensinnäkin, ei ole mahdotonta nähdä tulevaisuuteen. Vuonna 1893 Nikolai Tesla ennakoi langattoman tiedonsiirron. Leonardo da Vinci luonnosteli lentokoneen vuonna 1485. Nämä ovat nyt arkipäivää, joskaan keksijät itse eivät päässeet näkemään toteutumista.

Tampereella voimakkaasti vaikuttanut Nokian Oyj:n teknologiajohtaja Yrjö Neuvo on suomalaisen digitaalivallankumouksen voimahahmo. Hänellä on tutkimusryhmineen ollut kyky nähdä tulevaisuuteen ja saattaa uudet mahdollisuudet käytäntöön, usein vuosia ennen valtavirtaa.

Yritykset tuottavat tietoa strategisen suunnittelun tueksi mm. analysoimalla trendejä, kuuntelemalla hiljaisia signaaleja, ideatyöpajoissa, visiotyössä sekä hahmottamalla vaihtoehtoisia skenaarioita. Tästä syntyy paljon dataa, joka onnistuessaan auttaa tekemään oikeita valintoja. Datassa on myös paljon häiriöitä ja suoranaisia virheitä. On helppo tulkita tuloksia virheellisesti ja tehdä vääriä valintoja.

Tampereen teknillinen yliopisto (Nyt Tampereen yliopisto), on ollut keskeisessä roolissa mobiiliteknologian tärkeimpien ominaisuuksien, kuten signaalikäsittelyn, kehityksessä. Merkittävä ajankohtainen tutkimusaihe on denoising, häiriöiden poisto erilaisista signaaleista. Esimerkiksi epäselvästä kuvasta saadaan tarkennettua oleelliset asiat esiin denoising algoritmeilla.

TRIZ on tekniseen ongelmanratkaisuun keskittynyt menetelmä, jota on menestyksellä sovellettu useilla sovellusalueilla. Taikasauva on yksi TRIZin työkaluista. Taikasauva auttaa näkemään, konkretisoimaan ja priorisoimaan halutun lopputuloksen. Joskus tämä riittää kuvaamaan tulevaisuuden piirteet.

Perinteinen tutka on tehokas ja reaaliaikainen. Se havainnoi ympäristöä, poistaa häiriöt ja piirtää kuvaruudulle oleelliset asiat. Voisiko denoising -algoritmeja ja Taikasauvaa soveltaa tulevaisuustutkan rakentamiseksi yritysten käyttöön? Tulevaisuustutka poistaisi informaatiohälystä epäoleellisen, huomaisi puutteet ja nostaisi tarkasteltavaksi oleelliset havainnot. Oppiva tulevaisuustutka kehittyisi monikäyttöiseksi liiketoiminnan luotaimeksi.

Tulevaisuutta voidaan pohtia loputtomasti. Näkökulmasta riippuen ajatuksia voidaan kannattaa tai olla kannattamatta. Spekuloinnin sijaan mahdollisuuksien konkretisointi on hyödyllistä. Yksi prototyyppi kertoo enemmän kuin tuhat palaveria! Uusien tuotteiden, palveluiden ja suunnitelmien kehittämiseksi jatkuva prototypointi on edullista ja tehokasta. Se virittää yrityskulttuuria aktiiviseen tekemiseen.

”Positiivisuus ja jatkuva oppiminen auttavat näkemään tulevaisuuteen.” -Yrjö Neuvo-

2. Digitaalisten innovaatioiden King Kong

Innovaatiotutka 2 Lokakuu 2020

”Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi…” Kalevalan aloitussanat ovat suomalaisen innovaation lähtölaukaus. Aluksi on tahtotila, joka etsii ratkaisua ajattelun työkaluilla. Sitä seuraa välitön toiminta. Kalevala kuvaa myös vastustuksen ja myrskyt, joita uusien ajatusten esittäjät kohtaavat: ”kynnetään kyinen pelto”. Sampo on legendaarinen innovaatio ja vertauskuva monen projektin tavoitteissa.

Suurin osa syvästi innostavista ideoista vaikuttaa syntyvän, kun olemme yhteydessä luontoon. Luonto ja luovuus ovat suomenkielessä sisaruksia. Korona sai suomalaiset lähtemään sankoin joukoin metsiin. Kansallispuistot ja retkimaastot ruuhkautuivat. Ilmiö on positiivinen. Metsä saa aikaan rauhoittumista, keskittymistä ja ajattelua. Ajattelu- ja innovaatiotyötä tekevät kertovat minulle viikoittain, kuinka oivallus syntyi polulla, kävelyllä koiran kanssa tai puolukkametsässä. Maanantait ovat herkullisia hetkiä kuunnella viikonlopun retkien tuottamia uusia ideoita.

Arkisin korona pakottaa meidät omiin oloihimme. Verkon kautta toteutettavat työpajat ovat täydellisiä suomalaisille introverteille: mieluiten tuotetaan kiihkeästi mutta ääneti ideoita muiden innostamina. Introverttien vapautumisesta voi kehittyä Suomen uusi Sampo ja ideamoottori. Kun eristäydymme kotikonttoreihin ja karanteeniin, vastavoimana kasvaa sosiaalisuuden tarve. Pelkkä digi ei riitä, vaikka viihtymisteknologiat tarjoavat helpotusta.

Tämän lehden teemana on viihde. Eristäytymisen myötä monet viihdealan yritykset ovat yht’äkkiä tyhjän päällä. Liiketoiminnan pohja on kadonnut tai sitä on rajoitettu massiivisesti. Kyseessä on aikuisten asia, mutta tilanteessa auttaa lapsen logiikka. Linda Liukas kuvasi haastattelussa lasten ja aikuisten käyttäytymisen eroja Fortnitessa. Aikuiset toimivat rationaalisesti ja rakentavat talon loogisesti fysiikan lakeja noudattaen, perustuksista ylöspäin. Lapset osaavat ja uskaltavat rakentaa tyhjän päälle. He noudattavat digilakeja.

Tyhjän päällä on ennennäkemättömän suuri määrä toimijoita kaikkialla maailmassa. Yrittäjyyteen on kuitenkin sisäänrakennettuna innovaatio, luovuus ja sinnikkyys. Mitä voi seurata siitä, että juuri nyt yrittäjät kaikkialla maailmassa tuottavat ja kokeilevat ennätystahtiin uusia ideoita? Voidaanko oppia kollektiivisesti, siirtää kokemuksia valtamerten yli ja tuottaa uusia ratkaisuja? Yhdessä oppiminen on tehokkaampaa kuin riskien ottaminen!

Fortnitessa miljoonat ihmiset rakentavat samanaikaisesti yhteistä maailmaa. Pelialustoja hyödyntäen sama kyvykkyys voidaan tuoda todellisen maailman rakentamiseen ja innovaatioiden tuottamiseen. Covid-19 tutkimusryhmät omaksuivat tämän strategian nopeasti. Viihdeteollisuus 5.0 voi syntyä tyhjän päälle, kunhan osataan hyödyntää digimaailman luonnonlakeja ja mahdollisuuksia.

Tampere on useina vuosina ollut Suomen tapahtumarikkain kaupunki. 2026 olemme myös ehkä kulttuuripääkaupunki. Tämä tarjoaa erinomaisen perustan rakentaa Pirkanmaasta viihdeteollisuuden, tapahtumien ja kulttuurin digitaalisten innovaatioiden King Kong. Ministeri Lintilän tuore esiintyminen Japanissa hologrammina toi Innovaatiotutkaan uuden mielenkiintoisen ilmiön, jota on syytä tarkastella myös viihdetoimijoiden mahdollisuutena.

1. Innovaatiolihasten kehittäminen

Innovaatiotutka 1 Syyskuu 2020

Itävallan pääkaupunki Wien on arvioitu maailman innovatiivisimmaksi kaupungiksi. Innovatiivisuuden mittarina toimivat muun muassa tieteelliset julkaisut, patentit ja käytäntöön viedyt tutkimustulokset. Pelkästään niillä ykköstilaa ei kuitenkaan ole saavutettu. Wienin salainen ase on kahvilakulttuuri. Kahvihuoneet ovat liike-elämän ja kulttuurin toimijoiden päivittäisiä verkostoitumis- ja kohtaamispaikkoja, joissa eri alojen kehittäjät kohtaavat ennakoidusti ja ennakoimattomasti. Kahvilat ovat ajatushautomoita.

Koronapandemia on singauttanut yrityksiä ennätystuloksiin, mutta ehkä vielä useamman syvään ahdinkoon. Kun haasteet kasautuvat, tarvitaan poikkeuksellisia keinoja. Syvässä kuopassa tai pimeässä bunkkerissa on vaikea luoda perspektiiviä, olla innovatiivinen, tai nähdä ympärillä olevia uusia mahdollisuuksia. Uomakipittämisestä on noustava ylös.

Kuten Apollo elokuvan 13 nähneet tietävät, kuulentoa kohtasi hengenvaarallinen ongelma kuuta lähestyessä. Missio laskeutumisesta kuuhun oli unohdettava. Oli keskityttävä selviytymiseen. Tiimin kiistellessä kuuraketin onnistumismahdollisuuksista operaation johtaja Gene Kranz jyrähti: ”I don’t care what anything was designed to do. I care what it can do.” Luovasti käännettynä Kranzin viesti kuului: Innovaatiolihakset on viritettävä äärimmillleen.

Pandemia on muuttanut tuttuja toimintatapoja, logistiikka, asiakaskokemusta, tuotantoa. Muutos jatkuu pitkään ja vanhoihin toimintatapoihin tuskin palataan. Olemme monitahoisen kansainvälisen murroksen keskellä, joka samalla haastaa hyödyntämään siihen liittyvät uudet mahdollisuudet. Mihin me pystymme osaamisellamme, resursseillamme, luovuudellamme?

Pirkanmaan historia on innovaatioiden ja teollisten murrosten historiaa. Seudulla on syntynyt maailmanlaajuisia menestystarinoita, sähkövalosta mobiiliteknologiaan. Ei ole syytä epäillä, etteikö sama jatkuisi tulevaisuudessakin. Osaaminen, innovaatio ja yhdessä tekeminen ovat Pirkanmaan supervoimia.

Millaisia ovat pirkanmaalaisen innovaation seuraavat menestystarinat? Kannattaa käydä pankissa. Tulevaisuuspankki.fi on työkalu, josta löytyy 100 lupaavinta nopeasti kehittyvää teknologiaa ja tuhansia niiden tutkimukseen ja kehitykseen liittyviä uutisia, jotka avaavat ovia maailmaa mullistaviin näkymiin. Mihin näistä voidaan tarttua?

Tämän lehden teemana on rakentaminen. Rakentamisen teknologiamurros liittyy esimerkiksi teräsbetonin korvaaviin materiaaleihin, 3D-tulostukseen, tekoälyyn ja autonomisiin robotteihin. Jokainen näistä innovaatiomahdollisuuksista on kattavasti kuvattu Tulevaisuuspankissa. Olennaista on havaita uusien arvoverkkojen rakentuminen ja digitaalisuuden kytkeytyminen kaikkeen.

Tarvitsemme parempia innovaatiolihaksia. Kiistatta jokainen henkilö tai organisaatio voi olla hiukan innovatiivisempi. Innovaatiokyvyn voimistaminen on tietoista toimintaa, mm. omien verkostojen kehittämistä, organisaation uteliaisuuden lisäämistä ja yllättävien kytkentöjen luomista toimijoiden välille. Uudet avaukset voivat olla tietoisen työn tulosta, mutta merkillisen usein kaupallisesti menestyvät innovaatiot syntyvät onnekkaista sattumista ja blue sky -projekteista, joiden hyöty ei ole ennakolta tiedossa. Yhdessä oppiminen on usein tehokkaampaa kuin riskien ottaminen.